maanantai 8. lokakuuta 2012

Ajatuksia maanantaina, 8.10.2012

Taas aloitellaan uutta viikkoa, jo 41. tänä vuonna.  


Syksy on ollut lämmin, ainakaan Pirkanmaallla ei ole ollut edes yöpakkasia. Vettä sen sijaan on riittänyt niin, että meidänkin takapiha on "litimärkä" jopa koivun juurelta. Sen verran on kuitenkin pitänyt poutaa, että  olemme hissukseen voineet tehdä pikkupihamme syystöitä.  Ja mikä parasta, arkena ja päivällä, se on tämän elämänvaiheen suoma etuoikeus.

Nyt me olemme Raimon kanssa kuten oikeat eläkeläiset!
Osallistuimme Pirkkalan Eläkkeensaajien vierailuun eduskuntaan, olimme siellä kansanedustaja Pia Viitasen vieraina.  Enpä ollut ennen käynytkään, pääsimme seuraamaan täysistuntoa, jossa käsiteltiin opposition välikysymystä vanhuspalvelulaista. Hämmästelin istuntosalin pienuutta, TV-kuvassa saa vaikutelman isommasta tilasta, mutta toisaalta, eihän siellä ole kuin kateederi ja 200 pulpettia. 

Kun kerran Helsingissä olin, piti yhdellä iskulla lyödä kärpäsiä enemmänkin.  Jättäydyin porukasta ja sain sovittua pikatapaamisen Marjaanan, opiskelukaverini, kollegani ja vuosikymmenten aikaisen ystäväni, kanssa Ateneumissa.  
Tutustuin siis samalla reissulla myös Helene Sjerfbeck -näyttelyn.  Se oli mielenkiintoinen  kokemus, Sjerfbeckin tuttuja ja täysin vieraita maalauksia, tyylejä ja teemoja. Pidin kovasti uudislöydöstä, joka tämän näyttelyn aikana paljastui toisen maalauksen alta, ja jäin pohtimaan aihetta nainen pieni lapsi sylissään ja sitä, miksi tämä kaunis ja harmoninen teos oli "hylätty", mutta kuitenkin haluttu tallettaa toisen alle.
Näyttely on niin laaja, ettei kaikkea millään voi "sulattaa" yhdellä käynnillä, vaan tuntuu, että vierailuni oli ainoastaan pieni  kulttuuriraapaisu.  Olen kuitenkin tyytyväinen, että jäin sen katsomaan.


Tänään jatkan kuvataiteisiin tutustumista, Pirkkoliisa Tikan, Mirja Muurimaan ja Matti Puurtisen  valokuvanäyttelyn Trialogi merkeissä. Näyttely aukeaa tänään Tampereella, Metsossa, jossa voi myös kuulla Runokaupunki-tapahtuman tämän vuoden nimikkorunoilijaa Claes Anderssonia. 
Odotettavissa on siis upea maanantai-ilta.

 

maanantai 3. syyskuuta 2012

Ajatuksia maanantaina, 3.9.2012


Syyskuun alun syksyn tuntu on tänäkin aamuna ilmassa.  Vielä voin toivoa aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä.  Kolea viima ei vielä tuiverra kuljettaen lehtimassoja haravoitavakseni. Valoa riittää vielä nurmikon kasvuun ja sitä pitää leikata. Vielä voin istua takapihan terassilla nauttimassa hämärästä, viettämässä "hämärän hyssyä". 
Ihanaa, että vielä ei ole se oikea syksy, joka saa minut kääriytymään huopiin ja mieluiten menisin talviunille.

Onneksi syksy kuitenkin tuo mukanaan uuden, upean teatteri-, konsertti- ja näyttelytarjonnan. Aloitamme jo syyskuussa katsomalla Sirkku Peltolan Lennon ja jatkamme niin paljon, kuin eläkettä riittää.  Tämänsyksyisiä ohjelmistoja tutkiessani tuntui, että haluaisin nähdä Tampereella lähes kaikki ensi-iltaan tulevat unohtamatta, että muuallakin Suomessa osataan tehdä teatteria.    

Vaikka pihamme ei  ole suuren suuri, on kuitenkin jo syytä hissukseen ryhtyä syyspuuhiinkin, nythän meillä on aikaa eikä tarvitse kaikkea tehdä kerralla.
Ihan pikkuisen meitä hidastaa  sairaudet, Raimo toipuu hyvää vauhtia reisivaltimon ohitusleikkauksesta ja minun täytyy miettiä miten toimia, kun en saa niskanikamien kulumavaivan takia ainakaan toistaiseksi nostaa enkä kantaa juuri mitään.

Hyvillä mielin kuitenkin menemme eteenpäin.

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Ajatuksia keskiviikkona, 1.2.2012



Sattuipa tuo päivämäärä somasti, ykkösiä ja kakkosia sekä ymmyrkäinen nolla :).
Talvi on sitten viimeinkin saapunut valkoisine hankineen ja pakkasineen. Aurinkokin näykyy puiden latvoihin näin keskipäivällä ja eilen ihailimme asioilta kotiin ajellessamme kaunista, pastellisävyistä auringonlaskua, joka maalasi sinisen hetken hennon punertavaksi lähellä horisonttia.

Maassamme on käyty presidentinvaalia jokusen viikon ja ensi sunnuntaina tiedämme, kumpi 2. kierrokselle päässeistä, Sauli Niinistö vai Pekka Haavisto, on valtiomme päämiehenä seuraavat kuusi vuotta. Uskoisin, että kumpi tahansa valitaankin, hän kyllä selvinnee tästä luottamustoimesta.
Harvinaisen tylsää tämä viime "taisto" on ollut, ovat niin liikuttavan samanmielisiä useimmista asioista. Minä kyllä olisin kaivannut vähän enemmän ehdokkailta särmää tälle kierrokselle.
Sosiaalinen media sen sijaan on mm. ip-lehtien avittamana heitellyt melkoisia "uutisia" ja valitettavan usein kaivellut "väärän" ehdokkaan taustoista mitä merkityksettömämpiä juttuja, jotkut jopa melkoisen rumiakin.
Oli kuinka oli, kuukauden kuluttua uusi presidentti ottaa valtion päämiehen tehtävät hoitaakseen.