Näyttääpä oudolta tuo vuosiluvun merkitseminen otsikossa, tulee mieleeni vanha käytösnumero koulusta. Se oli kaikilla 10, vain lunttaus tai tupakanpoltto laskivat sen, tietenkin vain siinä tapauksessa, että niistä jäi kiinni.
Itselläni oli aina kymppi, mikä siis todistaa vain sen, että olin nokkela lunttaaja ja tupakkaakin poltin hyvin salaa ja piilossa:).
Loppiainen merkitsee, paitsi juhlapyhien loppumista (muistan sen myös Itämaan tietäjien muistopäiväksi), myös joululoman päättymistä.
Huomenna mennään töihin ja kouluun, kassit ja reput on jo pakattuna, lukujärjestyksen mukaan. Ei siis minkäänlaista "pehmeää laskua" kevätlukukauteen, vaan heti täyteen toimeen. Kokemuksesta tiedän, että tokaluokkalaisia, joita nyt opetan, innostaa kovasti ne muutamat uudet ja puhtaat kirjat, joita he saavat, matematiikassa ja äidinkielessä.
Toivon, ja uskonkin kohtaavani luokallisen virkistyneitä lapsia, jotka ovat viettäneet paljon aikaa ulkoillen, luistellen, hiihtäen ja peffamäkeä laskien.
Monta tärkeää asiaa on lasten perheissä esillä, kun ollaan siirtymässä 3. luokalle, mm. ensimmäinen kielivalinta.
Tänään olen pysähtynyt ajattelemaan, mistä päättäjillemme löytyisi intoa etsiä uudenlaisia ratkaisuja rahojen riittämiseksi. Nyt pitää peräänkuuluttaa luovuutta ja innovatiivisuutta.
Meillä monilla on toivottavasti vielä hyvässä muistissa edellisen laman "säästöt", jotka kohdistuivat rajusti lapsiin ja nuoriin. Tänään ollaan tekemässä samoja virheitä.
En suostu ymmärtämään sanaa säästö, kun rahaa otetaan pois peruspalveluista, vanhusten-tai terveyden- ja sairaanhoidosta, lasten päivähoidosta tai peruskoulusta. Säästöön laitetaan varoja hyvinä aikoina, jotta ne voidaan ottaa käyttöön huonoina päivinä, tai säästää voidaan jotain hanketta varten, mutta nämä "säästöt" eivät tule koskaan takaisin.
Kylläpäs nämä hajatelmat nyt luisuivat negatiivisiksi, mutta onhan tulevassa toki paljon hyvääkin. KEVÄT on edessä, voin herätä tästä puolivillaisesta, lähes talviunillaolosta toimintaan.
Itselläni oli aina kymppi, mikä siis todistaa vain sen, että olin nokkela lunttaaja ja tupakkaakin poltin hyvin salaa ja piilossa:).
Loppiainen merkitsee, paitsi juhlapyhien loppumista (muistan sen myös Itämaan tietäjien muistopäiväksi), myös joululoman päättymistä.
Huomenna mennään töihin ja kouluun, kassit ja reput on jo pakattuna, lukujärjestyksen mukaan. Ei siis minkäänlaista "pehmeää laskua" kevätlukukauteen, vaan heti täyteen toimeen. Kokemuksesta tiedän, että tokaluokkalaisia, joita nyt opetan, innostaa kovasti ne muutamat uudet ja puhtaat kirjat, joita he saavat, matematiikassa ja äidinkielessä.
Toivon, ja uskonkin kohtaavani luokallisen virkistyneitä lapsia, jotka ovat viettäneet paljon aikaa ulkoillen, luistellen, hiihtäen ja peffamäkeä laskien.
Monta tärkeää asiaa on lasten perheissä esillä, kun ollaan siirtymässä 3. luokalle, mm. ensimmäinen kielivalinta.
Tänään olen pysähtynyt ajattelemaan, mistä päättäjillemme löytyisi intoa etsiä uudenlaisia ratkaisuja rahojen riittämiseksi. Nyt pitää peräänkuuluttaa luovuutta ja innovatiivisuutta.
Meillä monilla on toivottavasti vielä hyvässä muistissa edellisen laman "säästöt", jotka kohdistuivat rajusti lapsiin ja nuoriin. Tänään ollaan tekemässä samoja virheitä.
En suostu ymmärtämään sanaa säästö, kun rahaa otetaan pois peruspalveluista, vanhusten-tai terveyden- ja sairaanhoidosta, lasten päivähoidosta tai peruskoulusta. Säästöön laitetaan varoja hyvinä aikoina, jotta ne voidaan ottaa käyttöön huonoina päivinä, tai säästää voidaan jotain hanketta varten, mutta nämä "säästöt" eivät tule koskaan takaisin.
Kylläpäs nämä hajatelmat nyt luisuivat negatiivisiksi, mutta onhan tulevassa toki paljon hyvääkin. KEVÄT on edessä, voin herätä tästä puolivillaisesta, lähes talviunillaolosta toimintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti