Kesä tulee, ihanaa! (Lauri Viita) Oikeastaan kesä on Pirkanmaalla jo harvinaisen pitkällä, omenapuut ovat kukkansa kukkineet, sireenit ovat kukkineet jo pari viikkoa, pihlajat lähes yhtä kauan, kielot, nuo juhannuskukat ovat parhaimmillaan ja teiden varsia koristavat lupiinit värikylläisyydellään. Eilen lauloimme koulussa suvivirren, jaoimme stipendejä ja hyvän toveruuden kilvan palkintoja. Open mieli viipyy vielä hetken lapsissa. Tänään lapset ovat usein niin kovilla, että pienten ihmisten pienet päät eivät sitä tahdo kestää. Muutaman päivän päästä osaan irrottaa työstä (ainakin niin toivon). Ainakin tänään minun on mentävä vielä koululle, on haettava "pelakuut" kesäksi kotiin. Niitä on kohtalaisen paljon ja ne ovat kohtalaisen suuria :). Omat lomasuunnitelmat ovat vielä tekemättä, eletään vähän päivä kerrallaan ja tehdään mitä huvittaa. En ole oikeastaan koskaan ottanut lomapaineita, stressiä on ollut silti ihan riittävästi. Yritän nauttia jokaisesta hetkestä, kuten jo eläkkeellä oleva kollegani on kuulemma sanonut, sillä ennen kuin huomaammekaan, olemme taas työssä. Ensi lukuvuonna minulla on 3. luokka, joka on pääosin entinen porukkani, joitakin lähtee pois, kuka musiikkiluokalle ja kuka kielivalinnan takia, joku on muuttanut toiselle paikkakunnallekin, ja joitakin tulee joukkoomme. Olemme kuitenkin tuttuja keskenämme, joten työ lähtee varmasti sujumaan ilman isoja kitkoja - mutta mitäs siitä, sehän on vasta reilun 2kk:n päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti